Blogi
Markkinointia on helppo tehdä paljon.
Yritys voi julkaista sosiaalisessa mediassa, tehdä Google-mainontaa, kirjoittaa blogeja, lähettää uutiskirjeitä ja kehittää verkkosivujaan. Kalenteri täyttyy nopeasti tekemisestä.
Vaikeampi kysymys on:
Miksi juuri näitä asioita tehdään?
Jos tähän ei ole selkeää vastausta, markkinointi alkaa helposti koostua yksittäisistä toimenpiteistä. Yksi kumppani hoitaa mainontaa, toinen verkkosivuja ja yrityksen sisällä joku yrittää ehtiä julkaisemaan sosiaaliseen mediaan. Jokainen voi tehdä oman työnsä hyvin, mutta kokonaisuus ei silti välttämättä vie samaan suuntaan.
Tähän tarvitaan markkinointistrategia.
Markkinointistrategia määrittää, mitä yritys tavoittelee markkinoinnilla, kenet se haluaa tavoittaa, millä tavalla se haluaa tulla ymmärretyksi ja millä keinoilla tavoitteisiin pyritään.
Hyvä markkinointistrategia ei ole pitkä dokumentti, joka tehdään kerran ja unohdetaan kansioon. Sen tehtävä on auttaa yritystä tekemään parempia ja johdonmukaisempia päätöksiä markkinoinnin arjessa.
Strategia auttaa määrittämään, mihin markkinoinnissa keskitytään ja yhtä tärkeänä, mitä jätetään tekemättä. Se selkeyttää, kenelle yritys puhuu, miksi asiakkaan pitäisi kiinnostua sen tarjoamasta ja miten eri markkinoinnin toimenpiteet tukevat toisiaan sen sijaan, että niitä toteutettaisiin irrallisina kokonaisuuksina.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä markkinointistrategia tarkoittaa käytännössä, mistä hyvä strategia rakentuu ja miten sen avulla yritys voi tehdä markkinoinnistaan suunnitelmallisempaa, yhtenäisempää ja liiketoiminnan tavoitteita tukevaa.
Mitä markkinointistrategia tarkoittaa?
Markkinointistrategia on yrityksen pitkän aikavälin suunnitelma siitä, miten markkinoinnilla tuetaan liiketoiminnan tavoitteita.
Yksinkertaistettuna sen pitäisi vastata ainakin viiteen kysymykseen:
- Mitä haluamme saavuttaa?
- Kenet haluamme tavoittaa?
- Miksi asiakkaan pitäisi valita meidät?
- Millä keinoilla tavoitamme asiakkaat?
- Mistä tiedämme, että olemme onnistuneet?
Näiden kysymysten ympärille rakentuu markkinoinnin suunta.
Jos yrityksen tavoitteena on esimerkiksi kasvaa uudessa asiakassegmentissä, strategian pitäisi auttaa määrittämään, keitä nämä asiakkaat ovat, mitä he tarvitsevat, millä perusteella he tekevät ostopäätöksiä ja missä yrityksen kannattaa olla näkyvillä.
Vasta tämän jälkeen kannattaa päättää, tarvitaanko enemmän hakukonenäkyvyyttä, sisältöä, maksettua mainontaa, sosiaalista mediaa vai esimerkiksi verkkosivujen kehittämistä.
Kanava ei siis ole strategian lähtökohta.
Asiakas ja liiketoiminnan tavoite ovat.
Miksi yritys tarvitsee markkinointistrategian?
Ilman strategiaa markkinointia voidaan tehdä paljonkin, mutta tekemisen todellista vaikutusta on vaikea arvioida.
Ajatellaan esimerkiksi yritystä, joka haluaa kasvattaa myyntiään. Markkinoinnissa päätetään lisätä sosiaalisen median julkaisuja näkyvyyden kasvattamiseksi. Samalla käynnistetään mainontaa ja verkkosivuille julkaistaan uusia artikkeleita. Tekemistä on paljon ja ulospäin markkinointi näyttää aktiiviselta.
Pelkkä aktiivisuus ei kuitenkaan vielä kerro siitä, viekö tekeminen yritystä kohti tavoitetta. Olennaista on tietää, kenet halutaan tavoittaa, mistä yrityksen halutaan tulevan tunnetuksi ja mikä saa potentiaalisen asiakkaan kiinnostumaan. Samalla pitäisi olla selvää, mihin mainonnasta ohjataan, mitä asiakas kohtaa verkkosivustolla ja mitä hänen toivotaan siellä tekevän.
Jos näihin kysymyksiin ei ole yhteistä vastausta, yksittäiset markkinointitoimenpiteet voivat jäädä irrallisiksi. Sosiaalinen media kasvattaa näkyvyyttä, mainonta tuo liikennettä ja artikkeleita julkaistaan, mutta kokonaisuus ei välttämättä johda kohti liiketoiminnan tavoitetta. Lisää tekemistä ei siis automaattisesti tarkoita parempia tuloksia.
Markkinointistrategian tehtävä on rakentaa yhteys näiden asioiden välille:
Liiketoiminnan tavoite → asiakas → viesti → kanavat → sisältö → ostopolku → mittaaminen.
Kun tämä yhteys on selkeä, markkinoinnin eri osat eivät kilpaile keskenään huomiosta ja resursseista, vaan tukevat samaa päämäärää. Samalla on helpompi arvioida, mikä toimii, mitä kannattaa kehittää ja mihin markkinoinnissa kannattaa seuraavaksi panostaa.
Markkinointistrategia ei ole sama asia kuin markkinointisuunnitelma
Markkinointistrategia ja markkinointisuunnitelma menevät helposti sekaisin.
Niiden ero on kuitenkin tärkeä.
Markkinointistrategia kertoo suunnan.
Se määrittää esimerkiksi:
- tavoitteet
- kohderyhmät
- asemoinnin
- keskeiset viestit
- kilpailuedut
- tärkeimmät markkinoinnin keinot
- mittarit.
Markkinointisuunnitelma kertoo, miten strategia toteutetaan käytännössä.
Siihen voivat kuulua:
- kampanjat
- sisältökalenteri
- mainosbudjetit
- blogiaiheet
- sosiaalisen median julkaisut
- tapahtumat
- verkkosivujen kehitystyöt
- aikataulut
- vastuut.
Hyvä tapa hahmottaa ero on tämä:
Strategia kertoo, minne olemme menossa ja miksi. Suunnitelma kertoo, mitä teemme päästäksemme sinne.
Sama koskee markkinoinnin vuosikelloa. Vuosikello auttaa ajoittamaan markkinoinnin tavoitteet ja toimenpiteet vuoden varrelle, mutta sen pitäisi perustua strategisiin valintoihin eikä korvata niitä.
Jos yrityksen käytännön suunnittelu kaipaa rakennetta, olemme käsitelleet aihetta tarkemmin artikkelissa Markkinoinnin vuosikello – näin rakennat markkinoinnista suunnitelmallista.
Hyvä markkinointistrategia alkaa liiketoiminnasta
Yksi tavallisimmista virheistä on aloittaa markkinointistrategian rakentaminen kanavista.
Pohditaan:
"Pitäisikö meidän olla TikTokissa?"
"Pitäisikö aloittaa Google Ads?"
"Pitäisikö julkaista enemmän LinkedInissä?"
Nämä voivat olla hyviä kysymyksiä myöhemmin. Strategian ensimmäisiä kysymyksiä niiden ei kuitenkaan pitäisi olla.
Aloita sen sijaan liiketoiminnasta.
Mitä yritys haluaa saavuttaa seuraavan vuoden tai muutaman vuoden aikana?
Halutaanko esimerkiksi:
- kasvattaa myyntiä
- tavoittaa uusi asiakasryhmä
- kasvattaa tietyn palvelun osuutta liikevaihdosta
- laajentua uudelle alueelle
- vahvistaa tunnettuutta
- saada enemmän tarjouspyyntöjä
- parantaa asiakasuskollisuutta?
Markkinoinnin tavoite voidaan määrittää vasta, kun liiketoiminnan tavoite tunnetaan.
Jos yritys haluaa esimerkiksi kasvattaa uuden palvelun myyntiä, markkinoinnin tehtävänä voi ensin olla tehdä palvelu tunnetuksi oikealle kohderyhmälle, auttaa asiakasta ymmärtämään sen hyöty ja lopulta rakentaa riittävästi luottamusta yhteydenottoa varten.
Markkinointi ei silloin ole erillinen toiminto liiketoiminnan vieressä.
Se auttaa liiketoiminnan tavoitetta toteutumaan.
Mitä hyvään markkinointistrategiaan kuuluu?
Strategian ei tarvitse olla kymmeniä sivuja pitkä. Tärkeämpää on, että siinä tehdään riittävän selkeitä valintoja.
Hyvä markkinointistrategia sisältää ainakin seuraavat kokonaisuudet.
1. Liiketoiminnan ja markkinoinnin tavoitteet
Ensimmäinen kysymys kuuluu:
Mitä markkinoinnin pitäisi saada aikaan?
Tavoite "lisää näkyvyyttä" on usein liian epämääräinen.
Miksi näkyvyyttä tarvitaan?
Jos tavoitteena on kasvattaa myyntiä tietyssä asiakasryhmässä, tunnettuuden lisääminen voi olla yksi askel siihen. Toisessa yrityksessä ongelma ei ehkä ole tunnettuus lainkaan. Asiakkaat tuntevat yrityksen, mutta verkkosivut eivät auta heitä ymmärtämään palveluiden eroja tai etenemään kohti yhteydenottoa.
Silloin lisää näkyvyyttä ei välttämättä ratkaise oikeaa ongelmaa.
Markkinoinnin tavoitteiden pitäisi siis seurata liiketoiminnan todellisista tarpeista.
2. Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Kaikille suunnattu markkinointi jää helposti merkityksettömäksi kenellekään.
Siksi strategian tärkeimpiä tehtäviä on määrittää, ketä yritys yrittää tavoittaa.
Kohderyhmän määrittäminen ei kuitenkaan tarkoita vain ikää, sijaintia tai yrityksen kokoa.
Paljon kiinnostavampia kysymyksiä ovat:
- Mitä asiakas yrittää saavuttaa?
- Millaisia ongelmia hänellä on?
- Mikä estää häntä etenemästä?
- Mitä hän pelkää ostopäätöksessä?
- Millä perusteella hän vertailee vaihtoehtoja?
- Kuka päätökseen vaikuttaa?
- Millaista tietoa hän tarvitsee ennen yhteydenottoa?
Esimerkiksi kahdella samankokoisella yrityksellä voi olla täysin erilaiset tarpeet.
Toinen etsii halvinta mahdollista ratkaisua. Toinen etsii kumppania, joka pystyy ottamaan kokonaisvastuun ja vähentämään yrityksen oman henkilöstön työmäärää.
Demografisesti yritykset voivat näyttää samalta.
Ostopäätöksen kannalta ne ovat kuitenkin aivan erilaisia asiakkaita.
Siksi hyvä markkinointistrategia perustuu asiakasymmärrykseen, ei pelkästään kohderyhmän kuvaukseen.
3. Yrityksen positio ja erottautuminen
Kun tiedetään, kenet halutaan tavoittaa, seuraava kysymys kuuluu:
Miksi asiakas valitsisi juuri tämän yrityksen?
Tähän ei riitä:
"Meillä on laadukas palvelu."
"Palvelemme asiakaslähtöisesti."
"Olemme luotettava kumppani."
Nämä ovat hyviä ominaisuuksia, mutta lähes jokainen kilpailija voi sanoa samaa.
Strategiassa pitäisi tunnistaa, missä tilanteessa yritys on asiakkaalle erityisen hyvä vaihtoehto.
Se voi liittyä esimerkiksi:
- erityiseen osaamiseen
- toimintatapaan
- palvelumalliin
- nopeuteen
- kokonaisvaltaisuuteen
- teknologiaan
- asiakaskokemukseen
- tiettyyn ongelmaan, jonka yritys ratkaisee erityisen hyvin.
Tätä kutsutaan usein positioinniksi.
Tavoitteena ei ole keksiä mahdollisimman näyttävää slogania. Tavoitteena on tehdä yrityksestä asiakkaalle ymmärrettävä.
4. Asiakkaan ostopolku
Harva asiakas näkee yhden mainoksen ja ostaa välittömästi.
Ennen päätöstä tapahtuu yleensä paljon.
Asiakas voi:
- tunnistaa ongelman
- etsiä siitä tietoa
- tutustua erilaisiin ratkaisuihin
- vertailla vaihtoehtoja
- arvioida yritysten uskottavuutta
- keskustella asiasta muiden päätöksentekijöiden kanssa
- pyytää tarjouksen
- tehdä päätöksen.
Markkinointistrategian pitäisi huomioida koko tämä matka.
Alkuvaiheessa asiakas tarvitsee ehkä asiantuntijasisältöä, joka auttaa ymmärtämään ongelmaa.
Vertailuvaiheessa hän voi tarvita palvelusivuja, referenssejä ja konkreettisia esimerkkejä.
Lähellä ostopäätöstä hinnoitteluun, prosessiin tai yhteistyöhön liittyvät kysymykset voivat nousta tärkeämmiksi.
Jos markkinointi puhuu vain ihmisille, jotka ovat valmiita ostamaan juuri nyt, suuri osa potentiaalisista asiakkaista jää huomioimatta.
5. Keskeiset viestit
Mitä yrityksen pitäisi saada asiakkaansa ymmärtämään?
Hyvä markkinointistrategia määrittää muutaman keskeisen asian, joiden halutaan jäävän asiakkaan mieleen ja toistuvan johdonmukaisesti yrityksen viestinnässä. Tämä ei tarkoita samojen lauseiden toistamista kanavasta toiseen, vaan sitä, että viestinnän taustalla säilyy sama ajatus.
Jos yrityksen tärkeä kilpailuetu on esimerkiksi se, että asiakas saa koko projektin yhdeltä kumppanilta, tämän pitäisi välittyä niin verkkosivuilla, sisällöissä, myyntimateriaaleissa kuin kampanjoissakin. Sanamuodot ja näkökulmat voivat vaihdella, mutta asiakkaalle muodostuvan käsityksen pitäisi pysyä samana.
Jos jokainen kanava kertoo yrityksestä hieman eri tarinaa, asiakkaan on vaikeampi hahmottaa, mistä yrityksessä lopulta on kyse ja miksi juuri se olisi kiinnostava vaihtoehto.
Tässä kohtaa markkinointistrategia ja brändi kohtaavat. Brändi ei muodostu vain visuaalisesta ilmeestä, vaan myös siitä, mitä yritys sanoo, miten se sanoo ja kuinka johdonmukaisesti sama käsitys välittyy asiakkaalle eri kohtaamispisteissä. Kun strategia määrittää, mistä yrityksen halutaan tulla tunnetuksi, brändi tekee tämän ajatuksen näkyväksi ja tunnistettavaksi käytännössä.
6. Markkinointikanavat
Vasta nyt päästään kanaviin.
Yrityksen ei tarvitse olla kaikkialla.
Sen kannattaa olla siellä, missä valittu kohderyhmä voidaan tavoittaa järkevästi ja missä yrityksellä on realistiset mahdollisuudet tehdä laadukasta markkinointia.
Yhdelle yritykselle toimiva yhdistelmä voi olla:
Google + verkkosivut + sähköposti.
Toiselle:
LinkedIn + asiantuntijasisällöt + tapahtumat.
Kolmannelle:
Instagram + Meta-mainonta + verkkokauppa.
Kanavavalinnat seuraavat asiakkaasta ja tavoitteesta.
Ei päinvastoin.
Samaa ajatusta olemme käsitelleet tarkemmin artikkelissa Sosiaalisen median kanavat yrityksille vuonna 2026 – miten valita oikeat kanavat?
7. Sisältöstrategia
Kun kanavat on valittu, tarvitaan sisältöä.
Mutta mitä pitäisi julkaista?
Hyvä sisältöstrategia muodostuu asiakkaiden tarpeiden ympärille.
Sisällön tehtävä voi olla esimerkiksi:
- auttaa tunnistamaan ongelma
- opettaa jotain uutta
- auttaa vertailemaan ratkaisuja
- poistaa ostamisen epävarmuutta
- osoittaa asiantuntemusta
- rakentaa tunnettuutta
- auttaa tekemään päätös.
Siksi esimerkiksi blogin aihetta ei kannata valita vain sillä perusteella, että tietylle hakusanalle löytyy hakumäärää.
Parempi kysymys on:
Onko tämä asia tärkeä asiakkaalle, jonka haluamme tavoittaa?
Kun vastaus on kyllä ja samalla aiheella on hakukysyntää, sisältö palvelee sekä asiakasta että orgaanisen näkyvyyden rakentamista.
Merkityksellisen sisällön rakentamista olemme käsitelleet tarkemmin blogissa Merkityksellinen sisältö markkinoinnissa – 10 vinkkiä, joilla brändisi kasvattaa uskottavuutta ja näkyvyyttä.
8. Verkkosivut
Verkkosivut jäävät yllättävän usein markkinointistrategian ulkopuolelle.
Se on erikoista, koska suuri osa digitaalisesta markkinoinnista päätyy lopulta sinne. Mainos tuo kävijän verkkosivulle. Google-haku tuo kävijän verkkosivulle. Sosiaalinen media tuo kävijän verkkosivulle. Blogi on verkkosivulla.
Jos sivusto ei auta asiakasta ymmärtämään yritystä, löytämään tarvitsemaansa tietoa tai etenemään seuraavaan vaiheeseen, liikenteen kasvattaminen ei yksin ratkaise ongelmaa.
Siksi verkkosivustoa ei kannata nähdä markkinoinnin jälkeen rakennettavana teknisenä alustana.
Se on yksi markkinointistrategian keskeisistä osista.
Erityisesti maksetussa mainonnassa tämän merkitys korostuu: mainoksen ja sitä seuraavan laskeutumissivun pitäisi jatkaa samaa keskustelua asiakkaan kanssa.
9. Resurssit ja budjetti
Strategian pitää olla toteutettavissa.
Yritys voi suunnitella julkaisevansa viisi videota viikossa, kaksi blogia kuukaudessa, uutiskirjeen joka toinen viikko ja aktiivisesti sisältöä neljään sosiaalisen median kanavaan.
Mutta jos markkinointiin on käytettävissä neljä tuntia viikossa, suunnitelma ei ole strategia.
Se on toivelista.
Hyvä strategia tunnistaa resurssit:
- käytettävissä olevan ajan
- budjetin
- oman osaamisen
- ulkopuoliset kumppanit
- sisällöntuotannon kapasiteetin
- tarvittavat järjestelmät ja työkalut.
Usein parempi strategia on tehdä muutama asia hyvin kuin yrittää ylläpitää kaikkea samanaikaisesti.
10. Mittarit
Lopuksi tarvitaan vastaus kysymykseen:
Mistä tiedämme, että strategia toimii?
Mittarit riippuvat tavoitteesta.
Jos tavoitteena on kasvattaa tunnettuutta, voidaan tarkastella esimerkiksi tavoittavuutta, brändihakuja tai verkkosivustolle tulevien uusien käyttäjien kehitystä.
Jos tavoitteena on liidien hankinta, kiinnostavampia mittareita ovat esimerkiksi:
- yhteydenotot
- tarjouspyynnöt
- laadukkaat liidit
- konversioprosentti
- liidien hankintakustannus.
Jos tavoitteena on myynti, markkinointia pitäisi lopulta pystyä tarkastelemaan myös liiketoiminnan tulosten kautta.
Kaikkea mahdollista ei tarvitse mitata.
Oleellista on mitata asioita, jotka kertovat, ollaanko menossa kohti valittua tavoitetta.
Esimerkki markkinointistrategiasta käytännössä
Ajatellaan B2B-yritystä, joka myy asiantuntijapalvelua.
Yrityksen liiketoiminnan tavoitteena on kasvattaa uuden palvelun myyntiä seuraavan vuoden aikana.
Strategia voisi yksinkertaistettuna näyttää tältä:
Liiketoiminnan tavoite:
Kasvattaa uuden palvelun osuutta myynnistä.
Kohderyhmä:
Keskisuurten yritysten päätöksentekijät, joilla on tietty tunnistettu liiketoimintaongelma.
Asiakkaan tarve:
Ongelma tunnetaan, mutta asiakas ei välttämättä vielä tiedä, millainen ratkaisu siihen tarvitaan.
Positio:
Yritys haluaa tulla tunnetuksi kumppanina, joka pystyy ratkaisemaan ongelman kokonaisuutena eikä vain tarjoamaan yksittäistä tuotetta.
Sisältö:
Asiantuntija-artikkeleita asiakkaiden yleisimmistä ongelmista, käytännön oppaita sekä referenssejä.
Kanavat:
Google, LinkedIn, sähköposti ja verkkosivut.
Maksettu mainonta:
Kohdennetaan ihmisille, jotka osoittavat kiinnostusta aiheeseen tai ovat jo tutustuneet yrityksen sisältöihin.
Verkkosivut:
Rakennetaan palvelulle selkeä sivu, joka vastaa asiakkaiden yleisimpiin kysymyksiin ja auttaa etenemään yhteydenottoon.
Mittarit:
Palvelusivun laadukas liikenne, yhteydenotot, myynnin hyväksymät liidit ja palvelun myynnin kehitys.
Tämä on tietenkin pelkistetty esimerkki.
Mutta siitä näkyy strategian tärkein idea:
eri markkinointitoimenpiteillä on yhteinen syy olla olemassa.
Mitä tapahtuu, jos markkinointistrategia puuttuu?
Strategian puuttuminen ei tarkoita, ettei markkinointi voisi tuottaa mitään tuloksia. Yksittäinen kampanja voi onnistua. Somejulkaisu voi saada paljon näkyvyyttä. Google-mainos voi tuoda tarjouspyynnön. Ongelma syntyy pitkässä juoksussa. Ilman yhteistä suuntaa markkinointi alkaa helposti reagoida siihen, mikä kulloinkin tuntuu ajankohtaiselta.
Kilpailija aloittaa TikTokissa → meidänkin pitäisi.
Tekoälystä puhutaan paljon → tehdään AI-sisältöä.
Google-mainonta toimii toisella yrityksellä → lisätään budjettia.
Uusi verkkosivutrendi näyttää hyvältä → uudistetaan sivut.
Jokainen päätös voi olla yksittäin järkevä. Yhdessä ne eivät välttämättä muodosta mitään.
Tämän seurauksena:
- rahaa käytetään moneen suuntaan
- sisältö pirstaloituu
- brändi ei rakennu johdonmukaisesti
- tuloksia on vaikea mitata
- kumppanit työskentelevät omissa siiloissaan
- yrityksen sisällä markkinointi alkaa tuntua jatkuvalta säädöltä.
Strategian arvo ei siis ole siinä, että se kertoo mahdollisimman paljon siitä, mitä tehdään.
Sen arvo on siinä, että se auttaa myös päättämään, mitä ei tehdä.
Markkinointistrategia vuonna 2026 – muuttuuko kaikki tekoälyn myötä?
Tekoäly muuttaa markkinoinnin tekemistä nopeasti.
Sisältöjä voidaan luonnostella nopeammin. Dataa voidaan analysoida tehokkaammin. Mainontaa automatisoidaan. Tiedonhaku siirtyy osittain Googlen hakutuloksista AI-palveluihin.
Strategian merkitys ei silti vähene. Pikemminkin päinvastoin.
Kun sisällön ja kampanjoiden tuottaminen muuttuu helpommaksi, yritysten on entistä helpompi tehdä enemmän.
Mutta enemmän ei automaattisesti tarkoita parempaa.
Jonkun täytyy edelleen päättää:
- mikä on liiketoiminnalle tärkeää
- mitä asiakkaat tarvitsevat
- mitä yritys haluaa sanoa
- miten se erottautuu
- mihin resurssit kannattaa käyttää.
Tekoäly voi auttaa strategiatyössä esimerkiksi tiedon kokoamisessa, analysoinnissa ja vaihtoehtojen hahmottamisessa. Päätösvastuuta siitä, mihin yrityksen kannattaa mennä, ei kuitenkaan kannata ulkoistaa työkalulle.
Jos tekoälyn käytännön mahdollisuudet kiinnostavat, olemme koonneet niitä artikkeliin Parhaat tekoälytyökalut sisällöntuotantoon vuonna 2026.
Markkinointistrategia ei ole koskaan täysin valmis
Strategia ei tarkoita sitä, että yritys päättää tammikuussa kaiken seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja toimii sen jälkeen suunnitelman mukaan riippumatta siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Markkina, asiakkaiden käyttäytyminen, kilpailutilanne ja teknologia muuttuvat jatkuvasti. Myös yrityksen omat tavoitteet ja resurssit voivat muuttua matkan varrella.
Siksi strategiaa kannattaa tarkastella säännöllisesti. Hyvä periaate on pitää strateginen suunta riittävän vakaana, mutta jättää toteutukseen tilaa mukautua.
Jos esimerkiksi yksittäinen kampanja ei tuota odotettuja tuloksia, se ei vielä tarkoita, että yrityksen pitäisi vaihtaa kohderyhmää, positiointia tai koko markkinointistrategiaansa. Ensin kannattaa tarkastella lähempänä käytännön tekemistä olevia asioita: sisältöä, viestiä, kanavaa tai toteutustapaa. Niitä muuttamalla voidaan testata, mikä toimii paremmin ja samalla oppia lisää asiakkaiden käyttäytymisestä.
Strategian tehtävä on siis antaa tekemiselle suunta, ei lukita jokaista päätöstä etukäteen. Data puolestaan auttaa arvioimaan, ollaanko menossa oikeaan suuntaan ja missä kohtaa reittiä kannattaa tarvittaessa korjata.
Näin aloitat markkinointistrategian rakentamisen
Markkinointistrategian tekemistä ei tarvitse aloittaa monimutkaisesta mallista.
Varaa aikaa ja vastaa ensin näihin kysymyksiin:
- Mitkä ovat yrityksen tärkeimmät liiketoiminnan tavoitteet seuraavien 12–24 kuukauden aikana?
- Mitä markkinoinnin pitäisi saada aikaan, jotta nämä tavoitteet toteutuvat?
- Ketkä asiakkaat ovat meille tärkeimpiä?
- Mitä nämä asiakkaat yrittävät ratkaista?
- Miksi he valitsisivat meidät kilpailijan sijaan?
- Millainen mielikuva yrityksestä pitäisi muodostua?
- Missä asiakkaat etsivät tietoa ja tekevät päätöksiä?
- Mitä sisältöä he tarvitsevat ostopolun eri vaiheissa?
- Mitkä kanavat tukevat näitä tarpeita?
- Mitkä resurssit meillä on käytettävissä?
- Mitä meidän kannattaa jättää tekemättä?
- Millä mittareilla seuraamme etenemistä?
Kun näihin kysymyksiin löytyy yhteinen vastaus, strategian perusta on jo pitkällä.
Tämän jälkeen strategia voidaan muuttaa käytännön markkinointisuunnitelmaksi ja edelleen vuosikelloksi, jossa päätetään, mitä tehdään ja milloin.
Yhteenveto: markkinointistrategia tekee valintoja
Markkinointistrategian tarkoitus ei ole lisätä markkinoinnin tekemistä. Sen tarkoitus on tehdä tekemisestä tarkoituksenmukaisempaa.
Hyvä markkinointistrategia yhdistää:
- liiketoiminnan tavoitteet
- asiakkaiden tarpeet
- yrityksen erottautumisen
- brändin
- sisällöt
- kanavat
- verkkosivut
- mainonnan
- resurssit
- mittaamisen.
Kun nämä tukevat samaa suuntaa, markkinointi lakkaa olemasta kokoelma yksittäisiä tehtäviä. Silloin Google Ads ei ole vain Google Ads -kampanja. Blogi ei ole vain blogi. Sosiaalisen median julkaisu ei ole vain tapa pysyä aktiivisena.
Jokaisella tekemisellä on rooli siinä, miten asiakas löytää yrityksen, ymmärtää sen tarjoaman, alkaa luottaa siihen ja lopulta päättää edetä. Hyvä strategia ei myöskään tarkoita sitä, että yrityksen pitäisi tehdä kaikkea.
Usein tärkein strateginen päätös on juuri päinvastainen:
valita muutama asia, jotka tehdään tarkoituksella ja hyvin.
Usein kysytyt kysymykset markkinointistrategiasta
Mikä on markkinointistrategia yksinkertaisesti?
Markkinointistrategia on yrityksen suunnitelma siitä, mitä markkinoinnilla tavoitellaan, kenet halutaan tavoittaa, miten yritys erottautuu ja millä keinoilla tavoitteisiin pyritään. Se yhdistää markkinoinnin yrityksen liiketoiminnan tavoitteisiin.
Mitä markkinointistrategiaan kuuluu?
Tyypillisesti markkinointistrategiaan kuuluvat tavoitteet, kohderyhmät, asiakasymmärrys, positiointi, keskeiset viestit, ostopolku, markkinointikanavat, sisältö, resurssit sekä mittarit. Tarkka sisältö riippuu yrityksen tilanteesta.
Mikä on markkinointistrategian ja markkinointisuunnitelman ero?
Markkinointistrategia määrittää suunnan ja perustelee valinnat. Markkinointisuunnitelma muuttaa strategian konkreettisiksi toimenpiteiksi, aikatauluiksi, kampanjoiksi ja vastuiksi.
Kuinka usein markkinointistrategia kannattaa päivittää?
Strategiaa kannattaa tarkastella säännöllisesti ja erityisesti silloin, kun liiketoiminnan tavoitteissa, asiakkaissa tai markkinassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse rakentaa jatkuvasti uudelleen. Strategisen suunnan pitäisi yleensä olla yksittäisiä kampanjoita pitkäikäisempi.
Tarvitseeko pieni yritys markkinointistrategian?
Kyllä, mutta strategian ei tarvitse olla raskas. Pienelle yritykselle selkeät vastaukset tavoitteista, asiakkaista, erottautumisesta, tärkeimmistä kanavista ja mittareista voivat olla arvokkaampia kuin pitkä strategiadokumentti. Rajallisilla resursseilla valintojen merkitys jopa korostuu.
Voiko markkinointistrategian tehdä itse?
Voi. Erityisesti yrityksen tavoitteiden, asiakkaiden ja oman osaamisen ymmärrys löytyy usein parhaiten yrityksen sisältä. Ulkopuolinen näkökulma voi kuitenkin auttaa haastamaan oletuksia, jäsentämään kokonaisuutta ja muuttamaan ajatukset konkreettisiksi valinnoiksi.
Lopuksi
Markkinointistrategia ei ole vain markkinointia varten tehtävä dokumentti. Sen tehtävä on määrittää, miten markkinointi auttaa yritystä etenemään kohti liiketoiminnan tavoitteita.
Kun tämä suunta on selkeä, myös käytännön päätöksiä on helpompi tehdä. Yritys pystyy perustellummin päättämään, mihin markkinointibudjettia käytetään, mistä aiheista sisältöä tuotetaan, missä kanavissa kannattaa olla, mitä verkkosivuilta pitäisi löytyä ja millä mittareilla tekemisen onnistumista seurataan.
Samalla strategia auttaa vastaamaan yhteen usein vaikeampaan kysymykseen: mitä jätämme tekemättä?
Kaikkea ei tarvitse tehdä, eikä jokaisessa kanavassa tarvitse olla mukana. Olennaisempaa on valita ne toimenpiteet, jotka tukevat samaa tavoitetta ja muodostavat yhdessä johdonmukaisen kokonaisuuden.
Jos haluat kirkastaa yrityksesi markkinoinnin suuntaa, yhdistää nykyiset toimenpiteet toimivammaksi kokonaisuudeksi tai kaipaat apua markkinointistrategian suunnitteluun, keskustelemme siitä mielellämme.
