Kenelle markkinoit ja miten? Unohda massaviestintä kaikille, keskity tarkkaan puheeseen juuri oikeille ihmisille. Tässä blogissa sukellamme kahteen nykymarkkinoinnin kulmakiveen: kohderyhmän määrittelyyn ja asiakassegmentointiin. Miksi nämä ovat kriittisiä jokaiselle markkinointijohtajalle, yrittäjälle tai viestintävastaavalle? Ja miten ne auttavat rakentamaan tunnetta, sitoutumista ja tuloksia? Lue miksi viisas markkinoija ei ammu summassa vaan tähtää tarkasti.
Segmentointi tarkoittaa asiakkaiden tai potentiaalisten asiakkaiden jakamista ryhmiin sellaisten erojen perusteella, joilla on merkitystä markkinoinnin ja liiketoiminnan kannalta. Kohderyhmä puolestaan on joukko ihmisiä tai organisaatioita, jotka yritys haluaa tavoittaa ja joiden tarpeisiin se pyrkii vastaamaan.
Kun kohderyhmä tunnetaan ja asiakaskunta segmentoidaan tarkoituksenmukaisesti, kaikille ei tarvitse markkinoida samalla viestillä. Samalla yritys pystyy päättämään, mihin asiakkuuksiin, palveluihin ja markkinoinnin toimenpiteisiin kannattaa panostaa. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset käsitteet, kohderyhmäanalyysin ja käytännön segmentointimallin sekä havainnollistamme segmentointia esimerkillä.
Mitä segmentointi tarkoittaa markkinoinnissa?
Segmentoinnissa laajempi asiakasjoukko jaetaan pienempiin ryhmiin esimerkiksi tarpeiden, motiivien, käyttäytymisen, sijainnin tai muiden olennaisten ominaisuuksien perusteella. Tarkoituksena ei ole muodostaa mahdollisimman monta ryhmää, vaan tunnistaa erot, joiden perusteella markkinointia ja asiakkaiden palvelua voidaan suunnitella paremmin.
Segmentoinnin lähtökohdan pitäisi olla liiketoiminnallinen tavoite. Haluatko esimerkiksi tunnistaa potentiaalisimmat asiakkaat, parantaa asiakasviestintää, kohdentaa kampanjoita tai ymmärtää nykyisten asiakkaiden tarpeita paremmin? Segmentointi on siten osa laajempaa markkinointistrategiaa, ei irrallinen harjoitus.
Mikä on asiakassegmentti?
Asiakassegmentti on ryhmä asiakkaita, joita yhdistää markkinoinnin tai liiketoiminnan kannalta olennainen tekijä. Heillä voi olla esimerkiksi samankaltainen tarve, ostokäyttäytyminen, motiivi tai tapa käyttää palvelua.
Olennaista on, että ryhmien välillä on todellisia eroja. Jos kaksi segmenttiä tarvitsee saman ratkaisun, reagoi samoihin viesteihin ja käyttäytyy käytännössä samalla tavalla, niiden erottamisesta ei välttämättä ole hyötyä.
Mitä asiakassegmentointi tarkoittaa?
Asiakassegmentointi on näiden ryhmien muodostamisen ja hyödyntämisen prosessi. Ryhmien tunnistamisen jälkeen yritys voi suunnitella esimerkiksi viestejä, sisältöjä, palveluita ja kampanjoita niiden tarpeisiin sopiviksi.
Segmentoinnissa voidaan tarkastella nykyisiä asiakkaita, potentiaalisia asiakkaita tai molempia. Käytettävät perusteet riippuvat siitä, mitä segmentoinnilla halutaan saavuttaa ja millaista luotettavaa tietoa asiakkaista on saatavilla.
Mitä segmentointi ei ole?
Segmentointi ei ole pelkkä asiakasrekisterin lajittelu eikä kuvitteellisten asiakasprofiilien kirjoittaminen. Esimerkiksi jako pieniin ja suuriin yrityksiin on hyödyllinen vasta silloin, kun koko selittää olennaisia eroja tarpeissa, ostamisessa tai palvelun toteutuksessa.
Segmentointi ei myöskään tarkoita, että kaikki tietyn ryhmän asiakkaat toimisivat samalla tavalla. Ryhmittely auttaa suunnittelussa, mutta yksittäisen asiakkaan tilanne pitää edelleen ymmärtää. Toimiva segmentointi perustuu havaintoihin eikä esimerkiksi ikään tai toimialaan liitettyihin oletuksiin.
Mikä on kohderyhmä?
Kohderyhmä on joukko ihmisiä tai organisaatioita, jotka yritys pyrkii tavoittamaan markkinoinnillaan. Kohderyhmän määrittely ei ole vain asiakasprofiilin hahmottelua, vaan strateginen valinta siitä, kenen tarpeisiin yritys pystyy ja haluaa vastata.
On helppo ajatella, että ”kaikki voivat olla asiakkaitamme”. Käytännössä liian laaja kohderyhmä tekee kuitenkin viestien, kanavien ja sisältöjen valinnasta helposti epätarkkaa. Kun viestissä yritetään huomioida jokainen mahdollinen asiakas, tärkein hyöty voi jäädä epäselväksi kaikille.
Asiakassegmentointi, markkinasegmentointi ja kohderyhmä – mitä eroa niillä on?
Markkinasegmentointi tarkastelee laajempaa markkinaa: millaisia tarpeiltaan tai ostokäyttäytymiseltään erilaisia ryhmiä siellä on, myös oman asiakaskunnan ulkopuolella? Asiakassegmentointi puolestaan keskittyy asiakkaiden ryhmittelyyn. Käytännössä termiä käytetään myös potentiaalisten asiakkaiden tarkastelusta, joten työn alussa kannattaa sopia, mitä joukkoa analysoidaan.
Kohderyhmä kertoo, kenet yritys valitsee tavoiteltavaksi. Kohderyhmä voi vastata yhtä tunnistettua segmenttiä tai sisältää useita segmenttejä. Segmentti ei siis aina ole kohderyhmän alaryhmä: yritys voi ensin tunnistaa markkinasta erilaisia segmenttejä ja valita niistä yhden tai useamman kohderyhmäkseen.
Yrityksen kohderyhmänä voivat esimerkiksi olla markkinointipalveluita tarvitsevat organisaatiot ja yrittäjät. Tämän laajan joukon sisältä voidaan tunnistaa eri asiakassegmenttejä, kuten suuria organisaatioita, yksinyrittäjiä ja järjestöjä. Ryhmillä voi olla hyvin erilaisia tarpeita, vaikka kaikille tarjottaisiin saman palvelukokonaisuuden osia.
Miten kohderyhmä määritellään?
Hyvin määritelty kohderyhmä perustuu tarpeisiin, haasteisiin ja motivaatioihin, ei pelkästään ikään, sukupuoleen, toimialaan tai paikkakuntaan. Lähtökohtana on kysymys siitä, kenen ongelman yrityksen palvelu ratkaisee ja miksi asiakas valitsisi juuri tämän ratkaisun.
Esimerkiksi toimitusjohtaja voi etsiä palvelua, joka säästää aikaa ja tukee yrityksen kasvua. Markkinointijohtajaa voivat kiinnostaa mitattavat tulokset, analytiikka ja strateginen kokonaisuus. Yrittäjä puolestaan voi arvostaa ketterää toteutusta sekä selkeää suhdetta hinnan ja saatavan hyödyn välillä. Nämä ovat kuitenkin lähtöoletuksia, jotka pitää tarkistaa asiakkaiden kanssa.
Kohderyhmän valinnassa kannattaa arvioida myös kysynnän riittävyyttä, ryhmän tavoitettavuutta ja yrityksen kykyä palvella sitä kannattavasti. Suuri asiakasjoukko ei ole automaattisesti paras kohderyhmä, jos sen tarpeisiin vastaaminen vaatii resursseja tai osaamista, joita yrityksellä ei ole.
Kenelle palvelu ei ole tarkoitettu?
Kohderyhmän määrittelyyn kuuluu myös rajaus siitä, kenen tarpeisiin palvelu ei sovi. Syynä voi olla esimerkiksi asiakkaan tarvitsema toteutustapa, palvelun laajuus, budjetti tai tavoite, jota yritys ei pysty realistisesti tukemaan.
Jos palvelu perustuu jatkuvaan yhteistyöhön, vain yksittäistä nopeaa toteutusta etsivä asiakas ei välttämättä ole sille sopiva kohderyhmä. Selkeä rajaus auttaa kertomaan palvelun sisällöstä rehellisesti ja vähentää tilanteita, joissa myyntiin käytetään aikaa mutta asiakkaan tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Tarkoitus ei ole arvottaa asiakkaita, vaan tunnistaa palvelun sopivuus.
Mitä kohderyhmäanalyysi tarkoittaa ja miten se tehdään?
Kohderyhmäanalyysin tarkoituksena on muodostaa perusteltu kuva siitä, keitä tavoiteltavat asiakkaat ovat, mitä he tarvitsevat ja miten he tekevät päätöksiä. Oletusten lisäksi kannattaa hyödyntää esimerkiksi asiakas- ja myyntidataa, verkkosivujen analytiikkaa, asiakaspalautetta sekä asiakkaiden kanssa käytyjä keskusteluja.
Kohderyhmäanalyysissä voidaan selvittää esimerkiksi:
- millaisia tarpeita ja ongelmia kohderyhmällä on
- mitä asiakkaat tavoittelevat ja mikä motivoi heitä ostamaan
- ketkä osallistuvat päätökseen ja millä perusteilla vaihtoehtoja vertaillaan
- mitkä tekijät estävät tai hidastavat ostamista
- mistä asiakkaat etsivät tietoa ja millaista sisältöä he käyttävät
- miten asiakkaat käyttäytyvät ennen ostoa ja asiakkuuden aikana
- missä kanavissa heidät voidaan tarkoituksenmukaisesti tavoittaa.
Analyysiä kannattaa täydentää myös menetettyjen kauppojen ja päättyneiden asiakkuuksien syillä. Ne voivat auttaa erottamaan toisistaan viestinnän puutteet ja tilanteet, joissa palvelu ei alun perinkään vastannut asiakkaan tarvetta.
Missä kanavissa kohderyhmä kannattaa tavoittaa?
Tieto kohderyhmästä ei pääty asiakasprofiiliin. On myös selvitettävä, missä ihmiset etsivät tietoa, vertailevat vaihtoehtoja ja ovat valmiita vastaanottamaan yrityksen viestejä.
Yhdelle kohderyhmälle toimiva kanava ei automaattisesti toimi toiselle. Sopiva yhdistelmä voi sisältää esimerkiksi hakukoneita, sosiaalista mediaa, uutiskirjeitä, verkkosivuja, webinaareja, tapahtumia tai podcasteja. Valinta kannattaa perustaa omaan kohderyhmäanalyysiin ja kertyvään dataan eikä yleisiin oletuksiin yksittäisistä kanavista. Sosiaalisen median osalta apuna voi käyttää myös opastamme oikeiden sosiaalisen median kanavien valintaan.
Millä perusteilla asiakkaita voidaan segmentoida?
Asiakassegmentointi on enemmän kuin asiakkaiden taustatietojen tarkastelua. Segmentoinnin perusteeksi kannattaa valita ominaisuuksia, jotka auttavat ymmärtämään asiakkaiden tarpeita tai muuttamaan markkinointia ja palvelua käytännössä.
Psykografinen segmentointi tarkastelee esimerkiksi arvoja, kiinnostuksen kohteita, asenteita ja elämäntyyliä. Geografinen segmentointi puolestaan perustuu sijaintiin ja tarvittaessa alueellisiin eroihin.
Demografinen segmentointi hyödyntää esimerkiksi ikää, koulutusta tai tulotasoa silloin, kun niillä on merkitystä asiakkaan tarpeiden kannalta. Yrityksille suunnatussa eli B2B-markkinoinnissa vastaavia yrityksen taustatietoja ovat esimerkiksi organisaation koko ja toimiala.
Käyttäytymiseen perustuva segmentointi tarkastelee esimerkiksi ostohistoriaa, asiointitiheyttä, palveluiden käyttöä tai verkkokäyttäytymistä. Tarvelähtöinen segmentointi lähtee siitä, mitä ongelmaa asiakas yrittää ratkaista, mitä hän odottaa palvelulta ja millaista hyötyä hän tavoittelee.
Asiakkuuden vaiheeseen perustuva segmentointi erottaa esimerkiksi vasta vaihtoehtoja kartoittavat, ostoa harkitsevat, uudet asiakkaat ja pitkäaikaiset asiakkaat. Asiakkuuden arvoon ja potentiaaliin perustuva segmentointi tarkastelee esimerkiksi kannattavuutta, yhteistyön laajentamisen mahdollisuuksia ja asiakkaan palvelemiseen tarvittavia resursseja.
Usein hyödyllisin ryhmittely syntyy yhdistämällä muutama peruste. Esimerkiksi toimiala voi kertoa asiakkaan toimintaympäristöstä, mutta palvelutarve ja ostovaihe selittävät paremmin, millainen viesti on juuri nyt hyödyllinen. Nykyinen ostojen arvo ei myöskään yksin kerro asiakkuuden kannattavuudesta tai tulevasta kasvupotentiaalista.
Yksi käyttäytymiseen perustuva analyysitapa on RFM-analyysi, jossa asiakkaiden ostokäyttäytymistä tarkastellaan sen perusteella, kuinka äskettäin, kuinka usein ja millä summilla he ovat ostaneet. Se voi auttaa erottamaan toisistaan käyttäytymiseltään erilaisia nykyasiakkaita. Menetelmä soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa ostoja kertyy toistuvasti; harvoin ostettavien palveluiden kohdalla tarvitaan usein muita perusteita.
Mitä dataa segmentointiin tarvitaan?
Segmentointiin tarvittavaa tietoa voidaan saada CRM-järjestelmästä eli asiakkuudenhallintajärjestelmästä, ostohistoriasta, verkkosivujen analytiikasta ja asiakastutkimuksista. Myynnin keskustelut kertovat päätöksenteosta, asiakaspalvelun palaute odotuksista ja palvelun käyttödata siitä, miten ratkaisu toimii arjessa. Ulkoiset toimiala- ja markkinatiedot voivat täydentää kuvaa etenkin potentiaalisista asiakkaista.
Eri tietolähteitä kannattaa yhdistää silloin, kun se on tavoitteen kannalta tarpeellista ja tiedot voidaan kohdistaa luotettavasti. Samalla on huomioitava tietojen ajantasaisuus, käyttöoikeudet ja tietosuojavaatimukset. Pelkkä verkkosivukäynti ei kerro varmasti ostoaikeesta, eikä asiakkaan motiivia voi päätellä yksin ostosummasta. Siksi määrällistä dataa on hyvä täydentää asiakkaiden omilla kokemuksilla.
Miten asiakkaiden segmentointi tehdään käytännössä?
Segmentointia ei kannata aloittaa valitsemalla satunnaisesti joukkoa taustatekijöitä. Käytännöllinen asiakassegmentoinnin malli etenee tavoitteesta dataan ja datasta ryhmiin, joita voidaan todella hyödyntää.
- Määritä tavoite. Päätä ensin, mitä segmentoinnilla halutaan parantaa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi markkinoinnin kohdentaminen, nykyasiakkaiden parempi palvelu tai uusien potentiaalisten asiakasryhmien tunnistaminen.
- Kerää tavoitteen kannalta olennainen tieto. Hyödynnä saatavilla olevaa asiakas-, myynti- ja käyttäytymisdataa sekä laadullista asiakasymmärrystä. Kaikkea mahdollista dataa ei tarvitse kerätä.
- Tunnista olennaiset erot. Etsi eroja esimerkiksi asiakkaiden tarpeista, ostomotiiveista, käyttäytymisestä ja asiakkuuden arvosta. Kysy, mitkä eroista todella vaikuttavat siihen, miten asiakasta kannattaa palvella tai lähestyä markkinoinnissa.
- Muodosta toisistaan erottuvat segmentit. Ryhmittele asiakkaat valittujen tekijöiden perusteella niin, että segmentin sisällä on riittävästi yhteisiä piirteitä ja segmenttien välillä merkityksellisiä eroja.
- Arvioi segmenttien merkitys liiketoiminnalle. Kaikki tunnistetut ryhmät eivät ole yritykselle yhtä olennaisia. Valitse ne segmentit, joihin kannattaa käytettävissä olevilla resursseilla keskittyä, ja määritä myös palvelun ulkopuolelle jäävät tarpeet.
- Määritä tarpeet, viestit, kanavat ja palvelutapa. Kuvaa valituille segmenteille keskeiset tarpeet, tavoiteltavat hyödyt ja tarkoituksenmukaiset toimenpiteet. Sovi myös, kuka vastaa niiden toteutuksesta.
- Testaa ja päivitä. Seuraa, vastaavatko segmentit todellista käyttäytymistä ja tukevatko ne tavoitteita. Asiakkaiden tarpeet ja liiketoiminta muuttuvat, joten segmentointikaan ei ole kertaluonteinen harjoitus.
Kustakin segmentistä kannattaa tehdä lyhyt kuvaus, josta käyvät ilmi ryhmään kuulumisen peruste, keskeinen tarve, palvelutapa ja seurattava tulos. Näin ryhmittely ei jää esitysmateriaaliksi, vaan myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu voivat käyttää sitä samalla tavalla.
Ostajapersoona eli tyypillisen asiakkaan kuvaus voi tehdä valitusta segmentistä konkreettisemman: mitä asiakas arvostaa, tavoittelee, tarvitsee ja mistä hän hankkii tietoa? Persoona ei kuitenkaan korvaa segmentointia tai asiakasdataa, vaan auttaa jäsentämään niiden pohjalta syntynyttä asiakasymmärrystä.
Staattinen vai dynaaminen segmentointi?
Staattinen segmentti kuvaa rajattua asiakasjoukkoa tietyllä hetkellä. Se sopii esimerkiksi yksittäisen kampanjan suunnitteluun tai asiakaskannan tarkasteluun. Dynaamisen segmentin jäsenyys puolestaan päivittyy sovittujen sääntöjen ja uuden datan perusteella. Asiakas voi esimerkiksi siirtyä uusien asiakkaiden ryhmästä toistuvasti ostavien ryhmään ostohistorian muuttuessa.
Myös Microsoftin dokumentaatiossa kuvataan staattisten ja dynaamisten segmenttien käyttöä liiketoimintaprosessien ja asiakaskokemusten tukena. Käytännön toteutus riippuu käytössä olevasta järjestelmästä ja datasta.
Automaattisesti päivittyvä ryhmä ei silti tarkoita, että itse segmentointimalli olisi aina oikea. Myös ryhmien perusteita pitää arvioida säännöllisesti. Pk-yrityksessä sovittu tarkistusrytmi ja yksinkertainen ryhmittely voivat olla parempi lähtökohta kuin monimutkainen automaatio.
Asiakassegmentointi – käytännön esimerkki
Kuvitellaan yritys, joka tarjoaa markkinointipalveluita. Lähtökohta ”kaikki markkinointipalveluita tarvitsevat yritykset ja organisaatiot” on markkinoinnin suunnitteluun turhan laaja. Asiakasymmärryksen perusteella joukosta voidaan esimerkiksi tunnistaa kolme erilaista segmenttiä. Seuraava esimerkki on havainnollistava, ei kuvaus toteutuneesta asiakastapauksesta. Ryhmät on nimetty palvelun keskeisten ostajien mukaan.
Asiakassegmentti A: suurten organisaatioiden markkinointijohtajat
Heitä voivat kiinnostaa sijoitetun rahan tuotto, strateginen näkemys, analytiikka ja laaja-alainen kampanjasuunnittelu. Markkinoinnissa kannattaa siksi tehdä näkyväksi liiketoiminnallinen hyöty ja kokonaisuuden hallinta.
Palvelumalli voisi sisältää yhteisen suunnittelun, selkeät vastuut ja säännöllisen tulosten tarkastelun. Ostopäätöksen tueksi tarvitaan tietoa siitä, miten kumppani toimii nykyisen markkinointitiimin kanssa ja miten tekeminen liitetään yrityksen tavoitteisiin.
Asiakassegmentti B: yksinyrittäjät
He voivat arvostaa selkeyttä ja konkreettista apua esimerkiksi sisällöntuotannossa. Viestinnässä olennaista on tehdä palvelun käytännön hyöty helposti ymmärrettäväksi: mitä tehdään, mitä yrittäjältä tarvitaan ja miten yhteistyö säästää hänen aikaansa.
Palvelutapa voisi olla rajattu kokonaisuus, jonka aloitus ja eteneminen ovat yksinkertaisia. Markkinoinnin painotus eroaa tällöin suuren organisaation tarpeista, vaikka molemmille tuotettaisiin sisältöjä.
Asiakassegmentti C: järjestöjen toiminnanjohtajat
Heille olennaisia kysymyksiä voivat olla yhteisön osallistaminen, viestinnän vaikuttavuus ja helposti omaksuttavat ratkaisut. Palvelussa voitaisiin painottaa esimerkiksi viestinnän suunnittelua ja sisältöjä, jotka auttavat tavoittamaan jäsenet tai toimintaan osallistuvat ihmiset.
Tulosten seuranta pitäisi tällöin rakentaa järjestön tavoitteen mukaan. Yrityksen myyntiä tukevat mittarit eivät välttämättä kerro, onnistuiko jäsenviestintä tai tavoitettiinko tapahtumaan osallistujia.
Palvelu voi siis olla kaikille ryhmille pohjimmiltaan sama, mutta asiakkaiden tavoitteet, päätöksenteon perusteet ja tarvittava palvelutapa eroavat. Jos yrityksen resurssit eivät riitä kaikkiin kolmeen malliin, se voi valita yhden ensisijaisen kohderyhmän. Segmentoinnin arvo syntyy siitä, että ymmärrys johtaa myös valintoihin.
Millainen on hyvä asiakassegmentti?
Hyödyllinen asiakassegmentti on riittävän selkeästi tunnistettavissa, tavoitettavissa ja liiketoiminnan kannalta merkityksellinen. Sen pitäisi myös erota muista segmenteistä tavalla, joka vaikuttaa käytännön tekemiseen.
Hyvän segmentin kohdalla pitäisi pystyä vastaamaan siihen, mitä yhteistä ryhmän asiakkailla on, miten heidän tarpeensa eroavat muista ja mitä yritys aikoo tämän tiedon perusteella tehdä toisin. Jos vastaus viimeiseen kysymykseen puuttuu, ryhmittelyä kannattaa tarkentaa.
Segmentointi ei parane automaattisesti ryhmien määrää kasvattamalla. Jos jokaiselle pienelle asiakasryhmälle rakennetaan oma segmenttinsä ilman todellista liiketoiminnallista syytä, kokonaisuudesta tulee helposti vaikea ylläpitää ja hyödyntää.
Segmentointi markkinoinnissa – miten sitä hyödynnetään strategisesti?
Segmentoinnista saadaan hyötyä, kun asiakasymmärrys näkyy käytännön päätöksissä. Se auttaa valitsemaan, mille ryhmille suunnataan myynnin aikaa, millaista palvelua kehitetään ja mihin markkinoinnin budjettia käytetään. Kaikille segmenteille ei tarvitse tarjota samanlaista yhteistyömallia.
Sisällöntuotannossa eri ryhmille voidaan tarjota niiden kysymyksiin, tarpeisiin ja päätöksenteon vaiheisiin sopivia sisältöjä. Hyvin suunniteltu sisältömarkkinointi auttaa muuttamaan asiakasymmärryksen johdonmukaiseksi tekemiseksi. Myös hakukoneoptimointi hyötyy tästä: sisältöä suunnitellaan niiden kysymysten ympärille, joihin tavoiteltava asiakas etsii vastausta.
Kampanjoissa ja mainonnassa eri yleisöille voidaan suunnitella erilaisia viestejä. Esimerkiksi Meta-mainonnassa kohderyhmätyö auttaa valitsemaan mainosten näkökulmat ja sisällöt. Liiketoiminnan segmentit eivät kuitenkaan aina vastaa suoraan mainosalustan kohdennusvaihtoehtoja. Viestin lisäksi myös laskeutumissivun pitää vastata mainoksen herättämään odotukseen.
Verkkosivuilla ja markkinoinnin automaatiossa asiakasta voidaan ohjata hänen tarpeeseensa sopivan tiedon äärelle. Ostoa vasta harkitseva kävijä tarvitsee usein eri sisältöä kuin nykyasiakas, joka etsii tukea palvelun käyttöön. Selkeämpi yhteys asiakkaan tarpeen, sivun sisällön ja seuraavan askeleen välillä voi auttaa parantamaan verkkosivujen myyntiä.
Asiakkuuden johtamisessa ja palvelukehityksessä segmentointi voi ohjata esimerkiksi perehdytystä, yhteydenpidon tapaa ja palvelun laajuutta. Osa asiakkaista tarvitsee tiivistä henkilökohtaista tukea, kun taas toisille selkeät itsepalveluohjeet ovat toimiva ratkaisu. Erojen tunnistaminen auttaa kohdentamaan resursseja ja tarjoamaan asiakkaalle tarkoituksenmukaisemman kokemuksen.
Tuloksia kannattaa tarkastella segmenttikohtaisesti ja alkuperäisen tavoitteen mukaan. Kampanjassa voidaan seurata laadukkaita yhteydenottoja, asiakkuuden hoidossa asiakkaiden pysyvyyttä ja palvelumallissa kannattavuutta. Pelkät klikkaukset eivät kerro, onko valittu asiakasryhmä yritykselle sopiva.
Yhteenveto: mitä hyötyä segmentoinnista on?
Kun kohderyhmät ja asiakassegmentit on määritelty tarkoituksenmukaisesti, yritys pystyy tekemään perustellumpia valintoja siitä, kenelle markkinoidaan, mitä sanotaan ja missä viesti kannattaa esittää. Sama asiakasymmärrys voi tukea myyntiä, asiakaspalvelua sekä tuote- ja palvelukehitystä.
Keskeinen kysymys on lopulta yksinkertainen: mitkä ovat tärkeimmät asiakassegmenttinne, miten niiden tarpeet eroavat toisistaan ja mitä teette tämän tiedon perusteella toisin? Toimiva segmentointi ei jää asiakkaiden luokitteluksi, vaan auttaa rakentamaan selkeämpiä viestejä, sopivampia palveluita ja perustellumpaa resurssien käyttöä.
Tarvitsetko apua kohderyhmän määrittelyyn tai segmentointiin?
Jos yrityksenne tärkeimmät kohderyhmät ovat vielä epäselviä tai asiakassegmentit eivät näy käytännön markkinoinnissa, Creative Code voi auttaa kirkastamaan asiakasymmärrystä ja viemään sen viesteihin, sisältöihin ja kanavavalintoihin. Ota yhteyttä, niin keskustellaan siitä, millainen segmentointi tukisi yrityksenne tavoitteita.





