Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset yritykselle: koskeeko laki sinua ja mitä pitää tarkistaa?

Voiko asiakas lähettää tarjouspyynnön ilman hiirtä? Ymmärtääkö ruudunlukuohjelmaa käyttävä kävijä, mitä lomakkeen kenttiin pitää kirjoittaa? Erottuuko painike taustastaan? Saavutettavuudessa on kyse siitä, pystyykö asiakas hoitamaan asiansa verkkosivuilla vai kohtaako hän esteen.

Verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset eivät koske kaikkia yrityssivustoja samalla tavalla. Pelkkä yrityksen esittelysivusto ei yleensä kuulu lain piiriin. Kuluttajille suunnattu verkkokauppa tai muu erikseen säädelty digitaalinen palvelu voi sen sijaan kuulua.

Selvitä ensin, mitä palvelua yrityksesi tarjoaa ja mitkä velvoitteet sitä koskevat. Tarkista sen jälkeen asiakkaan tärkeimmät asiointipolut ja suunnittele havaittujen puutteiden korjaaminen. Tässä oppaassa käymme läpi nämä vaiheet.

Mitä verkkosivujen saavutettavuusvaatimukset tarkoittavat?

Saavutettava verkkosivusto on käytettävissä myös silloin, kun kävijä ei näe sisältöä, kuule ääntä tai käytä hiirtä. Hänen pitää pystyä löytämään tarvitsemansa tieto, ymmärtämään se ja hoitamaan asiansa.

Saavutettavuus syntyy sivuston tekniikasta, rakenteesta, sisällöstä ja toimintojen toteutuksesta. Sitä ei voi ratkaista pelkillä ulkoasun muutoksilla.

Saavutettavuus käytännössä

Yrityksen ajanvarauslomake voi ilmoittaa puuttuvasta tiedosta punaisella reunuksella. Jos virheestä kerrotaan vain värillä, värinäön poikkeama voi vaikeuttaa sen havaitsemista. Ruudunlukuohjelmaa käyttävä asiakas ei välttämättä saa virheestä mitään tietoa.

Saavutettavassa lomakkeessa virhe kuvataan tekstinä ja viesti yhdistetään oikeaan kenttään myös teknisesti. Käyttäjälle kerrotaan, miten tieto korjataan. Näin asiakas pääsee jatkamaan eikä joudu arvaamaan, miksi varaus epäonnistui.

Sama periaate koskee valikoita, ostamista ja yhteydenottoja: toiminnon pitää onnistua erilaisilla käyttötavoilla.

Miten WCAG liittyy verkkosivuihin?

WCAG eli Web Content Accessibility Guidelines on kansainvälinen verkkosisältöjen saavutettavuusohjeisto. Se käsittelee esimerkiksi tekstin kontrastia, näppäimistökäyttöä, kuvien tekstivastineita ja lomakkeiden toimintaa.

Ohjeisto perustuu neljään periaatteeseen. Sisällön pitää olla havaittavaa, käyttöliittymän hallittavaa ja tiedon ymmärrettävää. Teknisen toteutuksen pitää toimia erilaisilla selaimilla ja apuvälineillä.

WCAG:n tasot ovat A, AA ja AAA. Suomen digipalvelulain verkkosisältöjä koskevien vaatimusten keskeinen lähtökohta on WCAG 2.1:n A- ja AA-tasojen noudattaminen. Tekninen vaatimustenmukaisuus liittyy eurooppalaiseen EN 301 549 -standardiin, jossa on myös WCAG:n ulkopuolisia vaatimuksia esimerkiksi asiakirjoille.

WCAG 2.2 sisältää uudempia kriteerejä, joita kannattaa hyödyntää suunnittelussa. Uusin WCAG-versio ei kuitenkaan automaattisesti ole sama kuin lain velvoittava vaatimustaso. Verkkosivujen hankinnassa ja arvioinnissa on siksi nimettävä käytettävä standardi ja tarkistettava voimassa oleva viranomaisohjeistus.

Koskevatko saavutettavuusvaatimukset juuri sinun yritystäsi?

Suomessa keskeinen säädös on laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta eli digipalvelulaki. Se koskee julkisen sektorin lisäksi osaa yksityisten yritysten palveluista.

Kesäkuun 28. päivästä 2025 alkaen vaatimuksia on sovellettu laajemmin tiettyihin kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Muutos koskee esimerkiksi kuluttajille suunnattuja verkkokauppoja.

Ratkaisevaa ei ole pelkästään yrityksen toimiala tai sivuston nimi. On selvitettävä, mitä palvelua verkossa tarjotaan, kenelle se on tarkoitettu ja millä perusteella palveluntarjoaja voisi kuulua lain soveltamisalaan.

Tavallinen yrityssivusto ja lain piiriin kuuluva digitaalinen palvelu

Digitaalinen palvelu ei tarkoita vain verkkokauppaa. Myös verkkosivusto tai mobiilisovellus voi olla digipalvelulain tarkoittama digitaalinen palvelu, mutta kaikki tällaiset palvelut eivät kuulu lain soveltamisalaan.

Yrityssivusto, joka esittelee palveluita, henkilöstöä ja yhteystietoja, ei yleensä kuulu saavutettavuusvaatimusten piiriin pelkän verkossa olemisen perusteella. Velvoitteita voi kuitenkin syntyä esimerkiksi palveluntarjoajan julkisen aseman, rahoituksen tai erityisen toimialan vuoksi.

Kuluttajaverkkokaupassa asiakas voi tehdä sopimuksen verkossa. Saavutettavuuden arviointiin kuuluvat varsinaisen ostamisen lisäksi siihen liittyvät vaiheet, kuten tuotteen valitseminen, tunnistautuminen ja maksaminen.

Pelkkä yhteydenottolomake ei automaattisesti tee esittelysivustosta lain tarkoittamaa verkkokauppapalvelua. Verkossa tehtävä varaus tai tilaus voi kuitenkin liittyä kuluttajasopimuksen syntymiseen. Arvio on siksi tehtävä todellisen asiointipolun, ei sivustolle annetun nimityksen perusteella.

Kun suunnittelet verkkosivuja yritykselle, määrittele alussa, onko niiden tehtävä esitellä toimintaa, kerätä yhteydenottoja vai mahdollistaa asiointi. Tämä auttaa tunnistamaan myös saavutettavuusvelvoitteet.

Päätöspolku oman tilanteen arviointiin

Alustavan arvion voi tehdä seuraavien kysymysten avulla:

1. Onko palveluntarjoaja julkinen toimija tai kuuluuko se muulla perusteella digipalvelulain soveltamisalaan? Myös tietyt yksityiset toimijat ja julkisesti rahoitetut palvelut voivat kuulua lain piiriin. Yritysmuoto ei yksin ratkaise asiaa.
2. Tarjoatteko verkossa kuluttajille laissa erikseen määriteltyä palvelua? Näitä ovat esimerkiksi verkkokauppapalvelut, kuluttajapankkipalvelut sekä tietyt sähköisen viestinnän, henkilöliikenteen, sähkökirjojen ja audiovisuaalisiin mediapalveluihin pääsyn palvelut.
3. Sovelletaanko palveluntarjoajaan mikroyrityksiä koskevaa poikkeusta? Vuonna 2025 laajentuneiden palveluvelvoitteiden osalta palveluja tarjoavat mikroyritykset on vapautettu saavutettavuusvaatimuksista. Mikroyrityksessä on alle 10 työntekijää, ja sen vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Poikkeus ei ole yleinen vapautus kaikista digipalvelulain velvoitteista.
4. Onko kyse vain esittelysivustosta tai yritysasiakkaille suunnatusta palvelusta? Kuluttajapalveluja koskeva laajennus ei yksin tuo näitä vaatimusten piiriin. Mahdolliset muut soveltamisperusteet on silti tarkistettava.

Päätöspolku auttaa hahmottamaan tilannetta, mutta rajatapauksessa tarvitaan tarkempi arvio. Tarkista ajantasainen soveltamisala, poikkeukset ja standardiviittaukset Traficomin saavutettavuusvalvonnan ohjeista sekä Finlexin ajantasaisesta digipalvelulaista.

Onko poikkeuksia tai rajauksia?

Laissa on rajauksia esimerkiksi tiettyihin vanhoihin sisältöihin, arkistoihin ja kolmansien osapuolten sisältöihin. Niiden soveltuminen riippuu tarkemmista ehdoista. Ulkopuolisen toimittajan tekemä ajanvarausjärjestelmä ei automaattisesti jää vaatimusten ulkopuolelle, jos yritys on hankkinut sen osaksi palveluaan.

Joissakin tilanteissa voidaan vedota kohtuuttomaan rasitteeseen. Tämä edellyttää perusteltua arviointia: pelkkä korjausten hankaluus tai budjetin puute ei automaattisesti riitä. Uusien kuluttajapalveluvelvoitteiden yhteydessä myös palvelun perusluonteen olennaista muuttumista koskeva poikkeus voi tulla arvioitavaksi.

Laissa on lisäksi siirtymäsäännöksiä, jotka voivat koskea esimerkiksi aiempia palvelusopimuksia. Vanha verkkosivusto ei kuitenkaan saa yleistä vapautusta vaatimuksista vain ikänsä perusteella.

Mitä sivustolta pitää tarkistaa ensimmäisenä?

Aloita asiakkaan tärkeimmästä tehtävästä: tuotteen ostamisesta, ajan varaamisesta, tarjouspyynnön lähettämisestä tai palveluehtojen löytämisestä.

Testaa koko asiointipolku alusta loppuun. Etusivu voi toimia hyvin, vaikka maksuvaihe tai lomakkeen virhetilanne estäisi asioinnin. Seuraavat tarkistukset auttavat löytämään keskeisiä puutteita, mutta eivät yksin osoita koko sivuston vaatimustenmukaisuutta.

Toimiiko sivusto näppäimistöllä?

Siirrä hiiri sivuun ja käytä sarkainta eli Tab-näppäintä. Kokeile päävalikkoa, sen alatasoja, lomakkeita ja mahdollisten ponnahdusikkunoiden sulkemista.

Näppäimistökäytössä fokus tarkoittaa kohtaa, johon käyttäjän toiminta sillä hetkellä kohdistuu. Sen pitää näkyä esimerkiksi selkeänä reunuksena, jotta käyttäjä tietää, mitä linkkiä tai painiketta hän on aktivoimassa.

Liikkumisjärjestyksen pitää olla looginen, eikä käyttäjä saa jäädä elementtiin jumiin. Tarkista myös evästebanneri, mobiilivalikko ja keskusteluikkuna. Ne voivat estää muun sivun käytön, vaikka sisältö muuten olisi saavutettavaa.

Ovatko kontrastit ja tekstit riittävät?

Tekstin pitää erottua taustastaan. WCAG:n AA-tasolla tavallisen tekstin kontrastisuhteen on yleensä oltava vähintään 4,5:1 ja suuren tekstin 3:1. Myös käyttöliittymän olennaisille osille ja tilaa ilmaiseville elementeille on kontrastivaatimuksia.

Mittaa kontrasti työkalulla, sillä silmämääräinen arvio ei ole riittävän luotettava. Tarkista erityisesti vaalea harmaa teksti, kuvien päälle sijoitetut otsikot ja lomakekenttien reunat.

Kokeile tekstin suurentamista ja sivun käyttöä kapeassa näkymässä. Sisältö tai toiminnot eivät saa kadota, mennä päällekkäin tai muuttua käyttökelvottomiksi.

Väri ei saa olla ainoa tapa välittää tietoa. Jos pakollinen kenttä tai virhe merkitään punaisella, tarvitaan myös ymmärrettävä tekstimerkintä.

Onko otsikkorakenne looginen?

Otsikot jäsentävät sisältöä ja auttavat löytämään oikean kohdan. Ruudunlukuohjelmalla voi liikkua otsikosta toiseen, joten otsikot pitää merkitä myös teknisesti otsikoiksi. Suuri ja lihavoitu teksti ei riitä.

Sivulla on yleensä yksi sisältöä kuvaava H1-pääotsikko. Pääosiot merkitään H2-otsikoiksi ja niiden alaosiot tarvittaessa H3-otsikoiksi. Otsikkotasot valitaan sisällön hierarkian, eivät halutun fonttikoon perusteella.

Hyvä otsikko kertoo, mitä osio käsittelee. ”Palvelun hinta ja laskutus” auttaa lukijaa enemmän kuin ”Hyvä tietää”.

Ovatko lomakkeet ja virheilmoitukset saavutettavia?

Lomakkeiden toimivuus ratkaisee usein, pystyykö asiakas ottamaan yhteyttä tai tekemään tilauksen.

Jokaisella kentällä pitää olla ymmärrettävä nimi, joka on yhdistetty kenttään myös teknisesti. Kentän sisällä näkyvä esimerkkiteksti ei korvaa pysyvää nimeä: se katoaa kirjoittamisen aikana eikä aina välity apuvälineille oikein.

Testaa lomake väärillä ja puuttuvilla tiedoilla. Jos sähköpostiosoite on virheellinen, viestin pitää kertoa ongelma ja tarvittava korjaus. Pelkkä ”Lähetys epäonnistui” ei auta käyttäjää.

Virheilmoituksen pitää välittyä myös ruudunlukuohjelmalle. Aiemmin täytettyjä tietoja ei pidä tyhjentää tarpeettomasti, ja onnistuneesta lähetyksestä tarvitaan selkeä vahvistus.

Lomakkeiden toimivuutta kannattaa tarkastella myös silloin, kun tavoitteena on saada verkkosivuilta enemmän yhteydenottoja. Markkinointi voi tuoda oikeat kävijät sivulle, mutta toimimaton lomake katkaisee asioinnin viimeisessä vaiheessa.

Ovatko linkit, painikkeet ja toimintakehotteet ymmärrettäviä?

Linkkitekstin pitäisi auttaa käyttäjää ennakoimaan, mihin linkki vie. ”Tutustu huoltopalveluihin” kertoo kohteen paremmin kuin irrallinen ”Lue lisää”.

Painikkeen tekstin pitää vastata sen toimintaa. ”Lähetä tarjouspyyntö” ja ”Siirry maksamaan” ovat selkeitä, kun taas ”Jatka” voi tarvita enemmän asiayhteyttä.

Myös teknisen toteutuksen pitää vastata käyttötarkoitusta. Linkki vie yleensä toiseen näkymään tai sisältöön, kun taas painike suorittaa toiminnon. Pelkkä klikattavaksi tehty tekstialue voi jäädä näppäimistön tai ruudunlukuohjelman käyttäjän ulottumattomiin.

Sama selkeys on tärkeää hyvällä laskeutumissivulla: kävijän pitää ymmärtää tarjonta ja se, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Onko kuville alt-tekstit silloin, kun niitä tarvitaan?

Alt-teksti on kuvan tekstivastine, jonka ruudunlukuohjelma voi välittää käyttäjälle. Sen tehtävä on korvata kuvan merkitys kyseisessä yhteydessä.

Tuotekuvan tekstivastineessa voi olla tarpeen kuvata tuotteen ulkonäköä. Kuvaajan kohdalla tarvitaan sen välittämä olennainen tieto. Monimutkainen kaavio voi vaatia lisäksi pidemmän tekstiselityksen.

Kaikkia kuvia ei tarvitse kuvailla. Pelkkä koristekuva merkitään tyhjällä alt-tekstillä, jotta apuväline voi ohittaa sen. Linkkinä toimivan kuvan tekstivastineen pitää kertoa linkin tarkoitus.

Alt-teksti ei ole paikka avainsanojen keräämiselle. Sen tehtävä on auttaa käyttäjää ymmärtämään sisältöä.

Jos sivustolla on videoita, ladattavia asiakirjoja tai verkkotapahtumia, ota myös ne mukaan arviointiin. Tärkeä tieto voi muuten jäädä saavuttamattomiin, vaikka sivupohja toimisi hyvin.

Mitä saavutettavuusseloste ja kartoitus kertovat?

Kartoitus selvittää palvelun nykytilan. Seloste kertoo sen käyttäjälle. Seloste ei ole todistus virheettömästä sivustosta, eikä sen julkaiseminen korvaa puutteiden korjaamista.

Mitä saavutettavuusselosteessa pitää käsitellä?

Kun digitaalinen palvelu kuuluu digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin, siitä on lähtökohtaisesti julkaistava saavutettavuusseloste.

Selosteessa kuvataan palvelun saavutettavuuden tila, tunnetut puutteet ja mahdollisten poikkeusten perustelut. Siinä kerrotaan, miten käyttäjä voi antaa saavutettavuuspalautetta tai pyytää tietoa saavutettavassa muodossa sekä miten hän voi tarvittaessa ottaa yhteyttä valvontaviranomaiseen.

Selosteen pitää perustua todelliseen arvioon ja pysyä ajan tasalla. Mallipohjan kopioiminen ilman sivuston tutkimista voi antaa väärän kuvan palvelun toiminnasta.

Nimeä myös saavutettavuuspalautteen käsittelylle vastuuhenkilö. Palautekanava ei auta käyttäjää, jos viestit jäävät lukematta eikä hän saa vastausta.

Mihin saavutettavuuskartoitusta käytetään?

Kartoituksessa tutkitaan teknisten vaatimusten täyttymistä ja käyttäjän mahdollisuutta hoitaa asiansa. Tuloksena pitäisi syntyä korjaamista palveleva raportti: missä puute on, ketä se haittaa, mihin vaatimukseen havainto liittyy ja miten ongelma korjataan.

Automaattinen tarkistustyökalu voi löytää esimerkiksi puuttuvia tekstivastineita tai joitakin kontrastiongelmia. Se ei kuitenkaan pysty luotettavasti arvioimaan kuvauksen tarkoituksenmukaisuutta, kaikkien tekstien ymmärrettävyyttä tai koko asiointipolun toimivuutta.

Siksi arviointiin tarvitaan myös käsin tehtävää testausta, näppäimistökäyttöä ja ruudunlukuohjelmaa. Vammaisten käyttäjien kanssa tehtävä käytettävyystestaus voi lisäksi paljastaa esteitä, jotka eivät tule esiin pelkässä vaatimusten tarkistuksessa.

Milloin kannattaa pyytää asiantuntija-arvio?

Asiantuntija-arvio on perusteltu etenkin silloin, kun palvelu kuuluu lain piiriin, sivustolla on ostamista tai monivaiheista asiointia tai oma tiimi ei pysty arvioimaan teknisiä puutteita.

Arvio kannattaa tehdä myös ennen sivustouudistusta. Jos ongelmat havaitaan vasta julkaisun jälkeen, rakenteita voidaan joutua suunnittelemaan ja toteuttamaan uudelleen.

Sovi arvioinnin laajuus etukäteen. Muutaman sivun otos voi paljastaa yhteisiä ongelmia, mutta se ei takaa koko palvelun saavutettavuutta.

Miten puutteiden korjaaminen etenee?

Määrittele jokaiselle havainnolle vastuuhenkilö, tavoiteaika ja tapa varmistaa korjauksen toimivuus. Priorisoi puutteen käyttäjälle aiheuttaman haitan, ei pelkän korjauksen helppouden perusteella.

Poista asioinnin esteet ensin

Jos ostosta ei voi maksaa näppäimistöllä tai lomakkeen kentät jäävät ruudunlukuohjelmalta tunnistamatta, korjaus kuuluu kiireellisimpiin tehtäviin. Tällaiset puutteet voivat estää palvelun käytön kokonaan.

Epäselvät linkkitekstit, puuttuvat kenttien nimet, heikot kontrastit ja näkymätön fokus voivat olla nopeasti korjattavissa. Hoida ne, mutta älä anna helppojen muutosten siirtää vaikeampia asiointiesteitä myöhemmäksi.

Yhteisen valikon, lomakkeen tai painiketyylin korjaaminen voi auttaa usealla sivulla kerralla. Tee korjaukset mahdollisuuksien mukaan yhteisiin rakenteisiin yksittäisten paikkausten sijaan.

Korjaa rakenteet ja sisällöt

Valikon toimintatapa, monivaiheinen lomake tai päivämäärävalitsin voi vaatia laajempaa teknistä uudistusta.

Sisällöissä korjattavaa voi olla otsikkorakenteessa, ohjeissa, kuvien tekstivastineissa, videoiden tekstityksissä ja ladattavissa asiakirjoissa. Vastuu ei siis kuulu vain kehittäjälle. Myös sisällöntuottajat ja ylläpitäjät tarvitsevat selkeät toimintatavat.

Jos palvelussa käytetään ulkopuolista maksu-, ajanvaraus- tai tunnistautumisjärjestelmää, ota toimittajat mukaan korjaamiseen. Asiakkaalle asiointi on yksi kokonaisuus, vaikka sen taustalla olisi useita järjestelmiä.

Testaa korjaukset ennen julkaisua

Korjaus ei ole valmis vain siksi, että koodia on muutettu. Testaa alkuperäinen ongelma uudelleen ja varmista, ettei muutos aiheuta uusia esteitä.

Esimerkiksi ponnahdusikkunan korjaaminen voi vaatia muutakin kuin näkyvän sulkemispainikkeen. Näppäimistöfokuksen pitää siirtyä ikkunaan, liikkua siinä tarkoituksenmukaisesti ja palautua sulkemisen jälkeen järkevään paikkaan.

Päivitä julkaisun jälkeen saavutettavuusseloste vastaamaan tilannetta. Sovi myös, miten saavutettavuus tarkistetaan tulevissa sisältöpäivityksissä ja toiminnallisissa muutoksissa.

Miksi saavutettavuus kannattaa huomioida jo verkkosivun toteutuksessa?

Kun saavutettavuus sisältyy suunnitteluun, värivalinnat, lomakkeiden toiminta ja valikkojen käyttö ratkaistaan ennen kuin niitä joudutaan korjaamaan valmiiseen sivustoon.

Kirjaa saavutettavuus verkkosivuprojektin vaatimuksiin. Pelkkä ”sivuston pitää olla saavutettava” jättää paljon tulkinnanvaraa. Määrittelyssä tarvitaan tavoiteltava standardi, testattavat asiointipolut ja ehdot, joiden perusteella toteutus hyväksytään.

Saavutettavuus osana hyvää käyttökokemusta

Selkeät ohjeet, luettava teksti ja ymmärrettävät virheilmoitukset auttavat monia käyttäjiä. Niistä on hyötyä myös pienellä näytöllä, kirkkaassa valossa tai tilanteessa, jossa hiiren käyttäminen ei onnistu.

Saavutettavuus ja käytettävyys eivät silti ole sama asia. Sivusto voi täyttää yksittäisiä teknisiä kriteerejä mutta olla vaikeaselkoinen. Visuaalisesti helppokäyttöinen sivusto taas voi sulkea ruudunlukuohjelman käyttäjän ulkopuolelle.

Teknisen tarkistuksen rinnalla on siksi kysyttävä: ymmärtääkö asiakas, mitä hänen pitää tehdä, ja pystyykö hän tekemään sen?

Alusta, sisältö ja löydettävyys vaikuttavat yhdessä

Mikään julkaisualusta ei takaa saavutettavuutta itsestään. Lopputulokseen vaikuttavat sivupohjat, lisäosat, mukautettu koodi ja ylläpidon käytännöt.

Verkkosivujen alustan valinta vaikuttaa kuitenkin siihen, kuinka helposti saavutettavia rakenteita voidaan toteuttaa, testata ja ylläpitää. Sisällöntuottajan pitäisi esimerkiksi pystyä merkitsemään otsikot oikein ja lisäämään kuville tarkoituksenmukaiset tekstivastineet.

Selkeä otsikkorakenne, kuvaavat linkit ja ymmärrettävä sisältö tukevat myös hakukoneoptimoinnin tavoitteita. Saavutettavuus ei kuitenkaan takaa parempia hakusijoituksia, eikä hyvä hakukonenäkyvyys osoita sivustoa saavutettavaksi.

Myös yrityksen brändimielikuva rakentuu käytännön kokemuksista. Lupaus helposta palvelusta on uskottavampi, kun asiakas pystyy asioimaan sivustolla ilman tarpeettomia esteitä.

Yhteenveto: mistä aloittaa nyt?

Kaikkia yrityssivustoja laki ei koske, mutta kuluttajaverkkokaupan ja muiden erikseen säädeltyjen palvelujen velvoitteet on arvioitava huolellisesti.

Etene näin:

1. Selvitä soveltamisala. Tunnista palvelu, kohderyhmä ja palveluntarjoajaa koskevat velvoitteet. Tarkista mahdolliset poikkeukset viranomaisohjeista.
2. Testaa tärkein asiointipolku. Aloita näppäimistökäytöstä, fokuksesta, lomakkeista, kontrasteista ja sisällön rakenteesta.
3. Tee korjaussuunnitelma. Poista asioinnin esteet ensin. Määrittele korjauksille vastuut, aikataulu ja uudelleentestaus.
4. Huolehdi ylläpidosta. Päivitä tarvittaessa saavutettavuusseloste ja ota tarkistukset osaksi sivuston kehittämistä.

Vaikka laki ei velvoittaisi yritystäsi, asiakkaan mahdollisuus käyttää palvelua on liiketoiminnalle tärkeä. Pelkkä toimivan näköinen sivusto ei vielä kerro, onnistuuko yhteydenotto, varaus tai ostaminen erilaisilla käyttötavoilla.

Tarvitsetko apua verkkosivujesi saavutettavuuden arviointiin tai korjaamiseen?

Jos olet epävarma sivustosi tilanteesta tai suunnittelet uudistusta, ota yhteyttä meihin. Keskustellaan palvelustasi ja siitä, millainen arviointi tai korjaustyö olisi järkevä seuraava askel.